1. Kuva täydellisestä hetkestä
Toukokuinen aamu Vaskijärven luonnonpuistossa. Suomessa on vähän paikkoja jäljellä, jossa ei ole vitsausta nimeltä ihminen. Niitä kutsutaan luonnonpuistoiksi. Kuten arvata saattaa, niihin pääseminen on yleensä hankalaa ellei mahdotonta. No, minulla oli onni päästä Vaskijärvelle. Kuten kuvasta voi päätellä, ei tämäkään täysin luonnontilainen paikka ole, mutta luonto maisemoi ihmisen jäljet.
2. Perinteinen turistikuva
Tämä on perinteinen turistikuva, koska turistit rakastavat kahviloita ja turistit rakastavat paikkoja, jotka ovat turvallisia ja tässä yhdistyy ne molemmat. Jotkut turistit tykkäävät myös koppalakeista, ehkäpä sellainen osaa neuvoa kartasta tien kahvilaan. Tämän kahvilan osoitteen ne ainakin tuntevat.
3. Kuva mahdollisimman kaukaa
Tämä kuva on Ollantaytambosta, Perusta. Matkaa kotiin täältä on tipun tietä noin 11400 kilometriä. Tämä ei ole kaukaisin paikka, missä olen käynyt, vaan ehkäpä Huacarpayn lätäkkö on kauempana vielä, mutta ei se ole merkittävästi tuota kauempana.
Aika vaikea mennä etämmäksi, pitäisi mennä Eteläkartioon tai Australiaan tai Antarktikselle.
4. Suurkaupungin sykettä
Valitsen suurkaupunkikuvistani Pietarin, koska siinä on eniten sitä sykettä. Suurkaupungin erottaa tiheään asutusta maaseudusta monumentaalinen arkkitehtuuri, mitä tässä edustaa tuo hieno Amiraliteetin rakennus Nevski Prospektin päässä. Jostain syystä lähes aina, kun näen unia suurkaupungissa pyörimisestä, se paikka on Pietari.
5. Zzzz... matkustaminen väsyttää
Olen aina väsynyt matkalla. Jos en ole väsynyt päivän päätteeksi, en ole tehnyt tarpeeksi. Aivan erityisen väsynyt olin Amazoniassa. Ryhmäni näin lähinnä selkäpuolelta kipittäessäni perässä. Varmasti osa väsymisestäni johtui siitä, että olin sairaana. Minä olen ylipäätään aina sairaana, mutta Amazonian reissulla eritoten.
.
6. Auringonlasku
Kökarissa. Ahvenanmaan kierroksen viimeinen kunta.
7. Herkuttelu olennaisena osana reissua
Ålandspannkaka Föglössä. Herkuttelu ei ole minulla useinkaan olennaisena osana reissua, vaikka koosta voisi toisin päätellä. Joskus kuitenkin.
8. Hehkutettu nähtävyys, joka olikin pettymys
Liikaa turisteja, vaikka niitä ei tähän aikaan pitänyt paljon olla. Inkakaupunki ei oltu "löydetty" 1900-luvulla, vaan kyllä se oli ollut jo varhemmin tiedossa. Koko Pyhä Laakso on täynnä inkaraunioita, joten Machu Picchu ei ole mitenkään erikoinen sen jälkeen. Oikeasti se junamatka sinne on mielenkiintoisempi kuin Machu Picchu itsessään. Mitään ihmeen energiaa Machu Picchun kivet eivät tietenkään anna, pikemminkin tuntuvat vetävän loputkin energiat pois. Mutta tulipa siitä taas leima passiin.
9. "Teen mitä tahansa hyvän otoksen eteen" -kuva
Tätä paikkaa kuulemma vahtii äkäinen maanomistaja ja tänne on mentävä mökkikylän läpi. Paikka on Långören Hangossa. Minä taas olen sitä mieltä, ettei maata voi omistaa tai jos Suomi on kerta mun isänmaani, niin minulla on isäni lupa mennä minne huvittaa.
10. Kuva roadtripiltä
Tämän roadtripin tavoitteena oli Lofootit ja Lofootit eivät olleet pettymys tälläkään kertaa. Onkohan olemassa sellainen, kuin epäonnistunut matka Lofooteille, minä en ole ainakaan kuullut sellaisesta. Huikea paikka se on, mutta hyvin kaukana, mikäli aikoo ajaa sinne teitä myöten.
OHJEET HAASTEESEEN
1. Haasteeseen saa tarttua vapaasti, kunhan mainitsee haasteen alkuperän eli Journey Diary -matkablogin (linkki tähän postaukseen).
2. Linkitä vastauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, jotta saan koottua haastepostaukset yhteen linkiksi/vinkiksi
3. Voit halutessasi haastaa useammankin bloggaajan tai vaihtoehtoisesti olla haastamatta ketään
4. Haasteeseen saa osallistua aivan vapaasti, ei tarvitse jäädä odottelemaan, että joku sinut haastaisi
EDIT: Arvostaisin, jos kopioisitte postaukseenne yllä olevat säännöt mukaan – pysyy ohjeet selkeinä matkan varrella
